Rusinakakut

Jälleen kerran herkkuja lähes sata vuotta vanhalla reseptillä. Näissä vanhan keittokirjan leivonnaisissa on aika hauskaa se, että ainekset löytyvät aina jo valmiina kaapista, eikä valmistuksessa käytetä mitään erikoisia välineitä tai tekniikoita. Ja silti niistä tulee ihan älyttömän hyviä. En kyllä tajua, miten ihmiset ylipäänsä viitsivät leipoa aikana ennen sähkövatkaimia. En millään jaksaisi ruveta vatkaamaan käsin vaahdoksi ensin munanvalkuaisia ja sitten vielä voita ja sokeria.

Ainekset:
130 g sokeria
130 g voita
130 g vehnäjauhoja
3 munaa
½ tl leivinjauhetta
Päälle:
1 dl rusinoita
1 dl manteleita

Pesty voi hierotaan vaahdoksi sokerin kanssa ja voivaahtoon sekoitetaan munanruskuaiset yksitellen. Sitten lisätään seokseen jauhot, leivinjauhe ja puolet vaahdoksi vatkatuista munanvalkuaisista. Taikina levitetään voidellulle pellille ja loput munanvalkuaisvaahdosta veitsellä kakun päälle sekä kuoritut, hienoksi hakatut mantelit ja siemenettömät, hienonnetut rusinat.

Kakku paistetaan kohtalaisessa uuninlämmössä vaalean ruskeaksi. Heti uunista otettua leikataan kakku muutaman sentin pituisiin palasiin.

Sama nykysuomeksi:

Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Silppua rusinat.

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksitellen, koko ajan vatkaten. Lisää sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele lopuksi sekaan puolet valkuaisvaahdosta.

Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille kymmenen sentin levyiseksi, litteäksi pötköksi. Levitä taikinan päälle varovasti loput valkuaisvaahdosta. Ripottele pinnalle mantelirouhe ja rusinasilppu. Leivonnainen leviää paistuessaan.

Paista 200-asteisessa uunissa vaaleanruskeaksi, n. 13 minuuttia. Viipaloi annospaloiksi heti uunista ottamisen jälkeen. Anna jäähtyä hyvin ennen tarjoilua.