Tabbouleh-kupit granaattiomenan siementen kera

Viime aikoina on mielestäni käynyt melko useasti niin, että jonkun tekemäni ruoan ainekset ovat paperilla kuulostaneet ihanalta, mutta lopputulos on ollutkin sitten mitäänsanomaton. Tämän kanssa kävikin sitten ihan päinvastoin. En odottanut oikein mitään, mutta lautaselle kauhomani salaatti oli todella herkullista. Nuo RAF-tomaatit ovat kyllä mielestäni ihan hintansa arvoisia, vaikka ovatkin useimmiten normitomaatteja huomattavasti kalliimpia. Ja salaatin bulgurin määrä kuulostaa vähäiseltä, mutta on ihan riittävä.

Ainekset:

25 g bulguria

1 dl vettä

1 ruukku lehtipersiljaa

3 RAF-tomaattia

4 kevätsipulia

100 g granaattiomenan siemeniä

½ tl kanelia

1 rkl oliiviöljyä

½ dl sitruunamehua

suolaa

mustapippuria

2 rapeaa pikkusalaattia

Keitä bulgur kypsäksi suolalla maustetussa vedessä (n. 10 minuuttia). Valuta. Silppua lehtipersilja. Kuutioi tomaatit. Viipaloi kevätsipulit. Irrottele salaatinlehdet toisistaan. Silppua pienimmät salaatinlehdet.

Sekoita yhteen lehtipersilja, tomaatti, kevätsipuli, granaattiomenan siemenet, silputut salaatinlehdet, kaneli ja bulgur. Valuta sekaan oliiviöljy ja sitruunamehu. Mausta suolalla ja pippurilla.

Jaa tabbouleh salaatinlehdille ja nosta lehdet vierekkäin suurelle tarjoiluvadille.

Carbonara-gnocchivuoka

Herkullisen erilainen versio makaronilaatikosta. Ei ollut aiemmin tullut mieleenkään laittaa perunagnoccheja uunivuokaruokaan, mutta nehän sopivat tänne erinomaisesti. Ja muut ainekset niiden kanssa. Erinomaista.

Ainekset:

500 g perunagnoccheja

300 g pekonia

1 punasipuli

3 valkosipulinkynttä

200 g lehtikaalia

2 eri väristä paprikaa

65 g parmesaaniraastetta

7 dl punaista maitoa

4 kananmunaa

¾ tl suolaa

¼ tl mustapippuria

Keitä gnocchit kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta hyvin.

Silppua pekoni. Kuori ja silppua sipuli. Kuori valkosipulinkynnet. Poista lehtikaalista kovat keskiruodit ja silppua lehdet. Poista paprikoista siemenet ja valkoiset osat ja kuutioi malto.

Ruskista pekoni omassa rasvassaan uuninkestävällä pannulla. Siirrä pekonit lautaselle odottamaan. Kuullota sipulia, lehtikaalia ja paprikaa pannulle jääneessä pekonirasvassa. Jatka kuullottamista, kunnes lehtikaali pehmenee ja menee kasaan. Sekoita lehtikaalipaistokseen gnocchit, pekoni ja parmesaaniraaste suuressa uunivuoassa. Purista sekaan valkosipulinkynnet.

Lämmitä maito. Sekoita maitoon munat, suola ja pippuri. Kaada seos vuokaan ainesten päälle. Paista 175-asteisessa uunissa kannen alla 30 minuuttia. Poista kansi ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia.

Rapuleipä

Tällä leivällä ei enää ole mitään tekemistä rapujen kanssa. Alkuperäisen reseptin leipä oli tarkoitettu rapujuhlien leiväksi paahtoleivän sijaan ja leipä oli vieläpä leivottu ravun muotoon ja rusinoita laitettu vain ravun silmiksi. Minä tuunasin reseptiä sen verran että leivoin sen helpommin käsiteltävään muotoon ja piilotin rusinoita taikinaan huomattavasti enemmän. Rusinoitahan ei koskaan voi olla liikaa. Mutta saas nähdä, tuliko tästä enemmänkin pullamaista. Ainakin leivistä tuli ihan jättikokoisia. Olis kannattanut jakaa taikina ainakin kolmeen, ehkä jopa neljään leipävuokaan.

Ainekset:

17 g kuivahiivaa

5 dl vettä

½ dl oliiviöljyä

2 rkl hunajaa

1 tl suolaa

12 dl vehnäjauhoja

1 dl rusinoita

Voiteluun:

1 kananmunan keltuainen

Liuota hiiva hiukan kättä lämpimämpään veteen. Lisää öljy, hunaja ja suola. Alusta taikinaan jauhot vähitellen. Lisää rusinat. Anna kohota lämpimässä paikassa peitettynä puoli tuntia.

Jaa taikina kahteen silikoniseen leipävuokaan. Anna kohota puoli tuntia. Voitele pinta keltuaisella. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia. Siirrä leivät uunin alatasolle ja peitä ne leivinpaperilla. Jatka paistamista vielä 10 minuuttia.

Runebergin kääretorttu

En ollutkaan pariin vuoteen tehnyt mitään runebergilaista variaatiota. Tänä vuonna mulle esitettiin toive runebergintortuista. Ihan niitä en alkanut väsätä, mutta kääretorttumallia kumminkin. Yhdistin tähän useampaa löytämääni runebergin kääretorttuohjetta, ja mielestäni lopputulos oli varsin onnistunut. Erityisen tyytyväinen olin siitä, että sain tähän upotettua kaksikin hävikkiuhan alla ollutta tuotetta: vadelmamoussejen valmistuksesta ylijääneen paseerausmäskin ja joulun pipareista jääneen sokerikuorrutteen.

Pohja:

4 kananmunaa

1 ½ dl sokeria

1 dl mantelijauhetta

½ dl perunajauhoja

2 tl kanelia

1 tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

1 dl mantelirouhetta

3 tippaa karvasmanteliaromia

Kostutus:

1 dl vettä

2 ½ tl sokeria

2 rkl punssia

Täyte:

½ dl kuohukermaa

180 g vaniljatuorejuustoa

200 g vadelmahilloa

Kuorrutus:

vaaleanpunaista sokerikuorrutusta

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään tasaiseksi ja kääntele ne muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa n. 6 minuuttia. Kumoa pohja puhtaalle, sokeroidulle leivinpaperille. Poista paistopaperi varovasti. Kääri levy sokeroidun leivinpaperin kanssa rullalle ja anna jäähtyä.

Mittaa kostutusliemen vesi ja sokeri pieneen kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoittele, kunnes sokeri on sulanut. Lisää punssi ja anna jäähtyä.

Vatkaa täytteen kerma vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Avaa pohjalevy rullalta ja kostuta levy kauttaaltaan kostutusliemellä. Levitä pohjalle tasaisesti ensin tuorejuustoseos ja sen päälle vadelmahillo. Kääri torttu tiukalle rullalle leivinpaperin sisään ja anna tekeytyä kylmässä muutaman tunnin ajan.

Avaa leivinpaperi ja siirrä kääretorttu tarjoilualustalle, saumapuoli alaspäin. Valuta tortun päälle runsaasti vaaleanpunaista sokerikuorrutusta ja tarjoile heti.

Valkoinen kinkkupizza

Inhoan kaulimista. Mutta yleensä aina kun sitä tekee, lopputulos on vaivan arvoinen. Olen kokeillut erilaisia apuvälineitä – sitä perinteistä kaulinta ja pikkuista maalitelan näköistä kaulintakin. Mutta ehdoton suosikkini on ikivanha perintöpulikka, jolla on mielestäni helpointa kaulia lähes kaikki kaulittavat. Myönnän, että usein kumminkin jätän kaulimisvälineet kokonaan käyttämättä ja taputtelen taikinan käsin litteäksi. Pizzapohjaan kumminkin käytin pulikkaa ja kyllä tästä pohjasta tulikin hyvää. Täytteitä oli sopivasti ja ne olivat hyvän makuisia.

Todella hidas pizzataikina:

2 dl vettä

3 ½ g kuivahiivaa

½ tl suolaa

4 dl vehnäjauhoja

1 rkl oliiviöljyä

Täyte:

1 tl sitruunankuoriraastetta

2 tl sitruunamehua

200 g ranskankermaa

½ tl suolaa

¼ tl mustapippuria

80 g ilmakuivattua kinkkua

tuoretta basilikaa

Liuota hiiva ja suola hiukan kättä lämpimämpään veteen. Alusta taikinaan jauhot vähitellen. Lisää öljy alustamisen loppupuolella. Anna kohota jääkaapissa peitettynä 12-24 tuntia.

Laita pizzakivi uuniin pellille. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Jaa taikina kahteen osaan ja pyörittele osat palloiksi. Kauli pallot omille leivinpapereilleen pizzakiven kokoisiksi pyöreiksi pizzapohjiksi. Vedä pohja leivinpaperin avulla kuumalle pizzakivelle ja esipaista n. 10 minuuttia.

Sekoita täytteen ranskankermaan sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu. Lisää suola ja pippuri ja sekoita hyvin. Pilko kinkkusiivut. Ota pohja uunista ja levitä sille puolet ranskankermasta. Jatka paistamista n. 3 minuuttia. Levitä puolet kinkkuviipaleista kuumalle pizzalle. Koristele basilikanlehdillä. Tee toinen pizza samoin.

Broileri-kasvispata

Tässä olikin aika lailla samankaltaisia aineksia kuin eilisessä pastassa. Mausteet vain ovat vähän erilaiset. Broilerinpalat hautuivat ihanan pehmeiksi kasvisten seassa. Oli hyvää.

Ainekset:

550 g maustamatonta broileria

1 rkl voita

suolaa

mustapippuria

3 porkkanaa

1 purjo

100 g metsäsieniä (pakaste)

2 tl currya

2 ½ dl kanalientä

170 g maustamatonta jogurttia

Suikaloi broileri tarvittaessa. Kuori porkkanat ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi esim. juustohöylällä. Halkaise, huuhtele ja viipaloi purjo. Pilko sienet.

Ruskista broilerisuikaleet voissa. Mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä lautaselle odottamaan. Kuullota samalla pannulla kasviksia ja sieniä muutama minuutti. Lisä curry ja sekoita. Lisää kanaliemi ja broilerit. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua, kunnes liha on läpikypsää. Sekoita joukkoon jogurtti ennen tarjoilua.

Italian yrttinen sienipasta

Ihan vastaavia pastoja tein paljon joskus ikiomassa kodissa asumisen alkuaikoina n. 25 vuotta sitten. Silloin kovassa käytössä oli Crème Bonjourin valkosipulikastike, jota usein laitoin sekä pasta- että riisiruokiin. Tästä tuli hyvin vahva makumuisto ja takauma noihin aikoihin. Tykkäsin, joskaan en ehkä jaksaisi enää ihan joka viikko syödä tätä samaa.

Ainekset:

135 g suppilovahveroita (pakaste)

1 purjo

1 rkl oliiviöljyä

½ dl vettä

180 g italian yrtit –tuorejuustoa

½ tl mustapippuria

½ tl suolaa

200 g pastaa

Lisäksi:

1 ruukku ruohosipulia

Keitä pasta kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta hyvin. Halkaise, huuhtele ja viipaloi purjo. Silppua ruohosipuli.

Kuumenna öljy paistokasarissa ja ruskista suppilovahverot kevyesti. Lisää purjo ja vesi ja anna hautua kannen alla, kunnes purjo pehmenee.

Mausta pippurilla ja suolalla. Lisää tuorejuusto ja sekoittele, kunnes tuorejuusto sulaa. Kuumenna kiehuvaksi, mutta älä enää keitä. Kääntele sekaan pasta ja ripottele pinnalle ruohosipuli.